17.12. VIISAUDEN LÄHTEILLÄ

Kameli on jo neljäs eläin, joka astelee pienen tallin luo. Se tuo kaukaisia vierailijoita seimen lasta katsomaan. Joissain maalauksissa -  etenkin keskiaikaisissa - tosin kuvataan kamelin sijaa hevosia, mutta vieraat ovat samat: talliin astuvat itäisten maiden viisaat kuninkaat tai tietäjät, kuten heitä myös kutsutaan. Matteuksen evankeliumi kertoo näistä vierailijoita ja siitä, kuinka nämä toivat Joulun lapselle lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Vierailu ei kuitenkaan tapahtunut jouluyönä, vaan myöhemmin. Aikakäsityksiä ravisteleva joulukuvaelmamme sisällyttää myös tietäjät itseensä.

Perimätieto välittää meille huomattavasti enemmän tietäjien henkilöllisyydestä kuin Raamattu. Heitä uskotaan olleen kolme, kuten lahjojakin. Heille on annettu nimetkin: Melchior, Balthasar ja Kaspar. Heidän kotimaastaan tai -maistaan on monenlaisia käsityksiä. On myös ajateltu, että nämä kuninkaat olivat eri ikäisiä ja edustivat myös eri rotuja. Näin Jeesuksen luo kerääntynyt joukko olikin sitten varsin värikäs: ihmisiä, eläimiä, köyhiä, rikkaita, mustaihoisia, valkoihoisia, nuoria, vanhoja. Paikalle saapui siis sekalainen seurakunta, kuten toivottavasti vielä nykyäänkin tapahtuu siellä, missä Jeesus näyttäytyy.

Tietäjien lahjatkin ovat saaneet erilaisia selityksiä myöhemmin. Niiden on nähty kuvastava Jeesuksen olemuksen eri puolia: kuninkuutta, ihmisyyttä, jumaluutta.

Minua kiehtoo kysymys siitä, miksi näitä henkilöitä pidetään viisaina. Onko sille jokin erityinen peruste?  Raamattu käyttää heistä sanaa ”magoi", joka ei viitannut taikuuteen, kuten omasta perspektiivistämme katsoen helposti ajattelisimme, vaan tähtitieteen tuntemukseen. Tuolloin ei liioin erotettu tähtitiedettä ja tähdistä ennustamista – eli astrologiaa ja astronomiaa – toisistaan. Niinpä joulutähdeksi kutsumamme valoilmiön ilmaantuminen taivaalle kertoi noille viisaille miehille, että jossain oli syntynyt merkittävä kuningas, ja he lähtivät liikkeelle kameleineen ja lahjoineen.

Kuninkaat lähestyivät kysymyksineen luonnollisesti toista kuningasta eli Herodesta, sillä tähti näyttäytyi tämän valtakunnassa. Tämä ei tiennyt asiasta mitään, mutta pyysi että vieraat uuden kuninkaan löydettyään palaisivat kertomaan hänellekin, mistä tämä löytyisi. Herodes aikoi surmauttaa Jeesuksen, koska hän pelkäsi asemansa puolesta. Jumala kuitenkin varoitti tietäjiä, ja nämä kuuntelivat häntä ja poistuivat toista reittiä kotimaihinsa.

Nykyihminenkin kaipaa viisautta – vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joihin järki tai tiede eivät riitä vastaamaan. Tätä viisautta etsitään milloin mistäkin ajatustavasta tai ideologiasta. Taivaalla loistaa yhä myös Betlehemin tähti. Olisiko tämän tähden seuraaminen yhä viisasta? Olisiko Jumalan ohjeilla vielä paikkansa ihmisen elämässä? Itse kukin voi vastata tähän vain omalla kohdallaan. Väitän kuitenkin, että se, joka lähtee tutkimaan näitä asioita henkisellä kaukoputkellaan tai mikroskoopillaan, löytää uskomattoman rikkaan ja vivahteikkaan todellisuuden.