24.12.    VAPAHTAJAMME SYNTYMÄPÄIVÄ

”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään…”

Viimeistään joulurauhan julistus Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta kertoo meille, mistä joulussa on oikeastaan kysymys: vietämme Vapahtajamme syntymäpäivää.

Vapahtaja on vanhahtava sana. Tänä päivänä puhuisimmekin ehkä suorasukaisemmin vapauttajasta. Sen sijaan meidän saattaa olla vaikea ymmärtää, mihin tällaista vapauttajaa tarvitaan. Emmehän ole vankeja, vaan meillä täällä Suomessa on enemmän vapautta ja valtaa oman elämämme suhteen kuin kenties ihmisellä koskaan aikaisemmin.

Perinteinen vastaus lienee se, että Jeesus pelastaa meidät kuoleman vallasta. Ajatus siitä, että elämä jatkuu rajan toisella puolella, on lohdullinen. Elämä ei pääty pisteeseen: se jatkuu kaksoispisteen jälkeen.

Useimmat meistä tuntevat itsensä täysin vapaiksi vain harvoin. Meidän ei kuitenkaan tarvitse odottaa viimeiselle virstalle tullaksemme autetuiksi. Pikemminkin koemme olevamme aina jollakin tavoin sidottuja. Joskus nämä siteet tuntuvat sopivilta, joskus kuristavilta.

Ahdistavat asiat syntyvät siitä, mikä maailmassa on pahaa. Kuoleman lisäksi meitä sitoo sairaudet, läheisten kärsimys ja monet muuta asiat. Olemme huolissamme luonnosta ja ympäristöstä.  Rakkaudettomuus, epäoikeudenmukaisuus ja armottomuus ruokkivat rakkaudettomuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja armottomuutta. Katkeruus, koston kierre, levottomuudet, väkivalta – kaikki nämä ruokkivat toisiaan ja sitovat meitä kaikkein eniten. Emme kykene antamaan anteeksi edes itsellemme, saati toisillemme.

Vapahtajamme tuli maailmaan auttaakseen meitä vapaiksi – edes hiukan vapaammiksi. Elämä Vapahtajamme yhteydessä on matka kohti sisäistä tasapainoa, sovinnontekoa itsensä ja epätäydellisen elämän kanssa. Se on hyvän puolelle asettumista. Se on hyvän puolella taistelemista. Tässä elämässä meistä ei koskaan tule täysin vapaita, mutta vapauduttuamme edes hiukan turhasta syyllisyydestä ja syyttelystä voimme suunnata voimavaramme uuteen yritykseen.

Raamattu kuvaa Vapahtajaamme seuraavasti:” Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. ” Hän tuo rakkauden, anteeksiannon ja rauhan. Vapahtajamme ei lupaa meille täydellistä maailmaa, mutta Hän lupaa elää meidän rinnallamme niin kauan kuin tämä maailma on olemassa. Hyvässä ja pahassa, pyhässä ja arjessa.

Siksi meillä on syytä juhlaan. Hyvää Vapahtajan syntymäpäivää kaikille!