5.12. BETLEHEMISTÄ PIPARKAKKUTALOON

Tunnemme Betlehemin Jeesuksen syntymäkaupunkina. Pieni kaupunki Palestiinan eteläisessä osassa sai suuren tehtävän. Betlehem mainitaankin lukemattomissa joululauluissa. Sinne tehdään myös paljon matkoja joulun aikaan.

Mutta tiesitkö, että Betlehem-sana tarkoittaa ’leivän taloa’? Nimi viittaa siihen, että alue on hedelmällistä viljelysmaata. Betlehem -nimi sisältää mielenkiintoista symboliikkaa, kun ajattelemme sitä paikkana, jossa joulun lapsi syntyi.  Pyhälle perheelle ei ollut tilaa majatalossa, joten he joutuivat yöpymään eläinten suojassa. Ei liioin ollut sen kummempaa vuodetta tai kehtoa kuin eläinten ruokakaukalo. Taivaallinen lapsi aloitti elämänsä ruokatermien ympäröimänä.

Paljon myöhemmin Jeesus ilmoitti olevansa 'Elämän leipä'. Asettaessaan ehtoollisen Jeesus konkretisoi ajatuksen itsestään leipänä. Hän viittasi kuolemaansa, joka tapahtui ihmisten pahuuden tähden ja jonka kautta hän myös sovitti näiden synnit. ”Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan.”

Ajatus Jeesuksesta elämän leipänä on monisäikeinen. Leipä itsessään on kuitenkin yksinkertainen termi. Usein se symboloi kaikkea sitä, mikä pitää meidät hengissä. Tähän viittaavat esimerkiksi sanonnat ”leipätyö” ja ”leipä tiukassa”. ”Leipäpapiksi” haukutaan joskus kirkonmiestä tai -naista, jonka ajatellaan tekevän työtänsä vain elantonsa vuoksi.

Piparkakku taas on leipien leipä. Kiitollinen ihminen ei ole tyytynyt tavalliseen leipään saadessaan joulun lapsen vieraakseen, vaan on halunnut kuvata tätä mahdollisimman herkullisena, makeana ja mausteisena. Jos siis asiat menevät pipariksi, ne eivät itse asiassa mene hullummin.

Saitko sinäkin kenties oman piparipussisi, kun ’leipäpapit’ ja muut piparkakkuheput tarjosivat niitä Vantaan asemilla adventin alla?